Edellisellä sivulla kerrottiin liikenteen aikaansaamista negatiivisista ympäristövaikutuksista. Tällä sivulla jatkamme tähän aiheeseen perehtymistä. Ensinnäkin eräs huolestuttava liikenteen aiheuttama muutos on se, että liikenteen vuoksi luonnon monimuotoisuus vähenee ja heikkenee. Liikenteen tarvitsemat väylät pirstovat niin elinympäristöjä kuin maisemiakin. Liikenneväylät tuhoavat ja väylien alle jää sellaisia elinympäristöjä, jotka olisivat suotuisia tietyille kasveille ja eläimille. Erityisen haitallista tämä on harvinaisten lajien kohdalla. Esimerkiksi harvinaisen eläinlajin edustajan jäädessä auton alle, menetetään tärkeä yksilö koko eläinlajin säilymisen kannalta katsottuna. Tiet tekevät eläinten liikkumisesta hankalaa ja osa eläinpopulaatioista saattaa jopa eriytyä geneettisiltä kannoiltaan.
Liikenne uhkaa aiheuttaa myös happamoitumista sekä rehevöitymistä. Maaperään sekä vesistöön joutuvat typen oksidit uhkaavat happamoittaa sekä vesistön että maaperän. Ne myös aiheuttavat vesistöissä tapahtuvaa rehevöitymistä. Typpi kuormittaa erityisen paljon Suomenlahtea ja tästä typpikuormituksesta suuri osa on peräisin nimenomaan liikenteestä. Liikenteen aiheuttamien saasteiden vuoksi ilmanlaatu on vaarassa heiketä entisestään. Teollisuusmaissa yli 50% ilmansaasteista on peräisin liikenteessä, mutta Suomessa tämä osuus on jonkin verran pienempi. Autoliikenne aiheuttaa erityisen suurta haittaa aiheuttavia päästöjä. Tämä johtuu siitä, että nämä päästöt joutuvat ilmaan sillä korkeudella, jolla ihmiset hengittävät, mikä aiheuttaa sen, että niistä on suurta haittaa ihmisille.
Negatiiviset vaikutukset ihmisille ja eläimille
On arvioitu, että Suomessa kuolee 1 300 ihmistä joka vuosi ilmassa esiintyvien epäpuhtauksien takia. Tämän lisäksi noin kahden miljoonan asukkaan on arvioitu kärsivän maassamme ajoittain hengitysoireista, jotka aiheutuvat pienhiukkasista sekä muista ilmassa leijuvista epäpuhtauksista.
Liikenne aiheuttaa myös runsaasti melua, josta on paljon haittaa. Se voi aiheuttaa ihmiselle esimerkiksi keskittymiskyvyn heikentymistä sekä erilaisia unihäiriöitä. On arvioitu, että viidennes suomalaisista kärsii maassamme liikennemelusta, joka ylittää 55 desibeliä.
Liikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisyyn pyritään Suomessa monin tavoin, mutta tästä huolimatta noin 250-300 tienkäyttäjää kuolee maassamme joka vuosi. Loukkaantuneita on noin 6 000 – 7 000 vuosittain. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna liikenteessä kuolleiden määrä onkin jo huomattavasti suurempi – noin miljoona henkeä vuosittain. Näistä onnettomuuksista lähes jokaisessa on mukana henkilöauto.
Jos ihmisuhrien määrä kuulosti suurelta, niin eläinuhreja sitä vasta paljon syntyykin. Pelkästään Suomessa arvioidaan kuolevan lintuja noin 4,3 miljoonaa vuodessa tieliikenteen vuoksi. Nisäkkäitä arvioidaan kuolevan tieliikenteen vuoksi Suomessa yli miljoona vuodessa. Yhtä synkkä on arvio sammakkoeläinten kohdalla. Matelijoitakin arvellaan menehtyvän Suomessa noin 0,2 miljoonan yksilön verran vuosittain liikenteen vuoksi.
Liikenteen haittavaikutuksena voidaan pitää myös sitä, että arkiliikunta on vähentynyt lisääntyneen autoilun vuoksi. Kun tähän vielä yhdistetään epäterveelliset ruokailutavat, on ylipainoisuus lisääntynyt, samoin kuin aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudetkin.
Ruuhkat aiheuttavat ihmisille stressiä sekä kuluja. Etenkin kaupunkien keskustat, sisääntulotiet sekä kehätiet ruuhkautuvat helposti. Liikenneruuhkat aiheuttavat arvioiden mukaan EU:ssa melkein 100 miljardin euron menoerän, minkä lisäksi ne aiheuttavat ajanhukkaa sekä erilaisia ympäristöhaittoja.
Yhdyskuntarakenteet muuttuvat autoliikenteen myötä – ne hajautuvat ja leviävät. Hajautumisen myötä ihmisten on vaikea päästä liikkeelle ilman autoa, mikä puolestaan lisää autoliikennettä. Voitaisiinkin sanoa, että kyseessä on tietynlainen noidankehä, jossa yksi asia vaikuttaa toiseen.
Liikenne myös tarvitsee tilaa, joka vie sitä vastaavasti muilta tärkeiltä toiminnoilta, kuten esimerkiksi virkistysalueilta ja asumiselta. Maamme pääkaupungissa Helsingissä arvioidaan, että Helsingin maa-alueesta 25% on käytetty tieliikenteelle. Tästä tieliikenteen viemästä tilasta suuri osa on nimenomaan autoliikenteen käytössä.
Joukkoliikenteen käyttäminen on oivallinen tapa vähentää liikenteen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia – onkin järkevämpää sijoittaa omaan bussikorttiin kuin omaan autoon. Tästä valinnasta nimittäin kiittävät sekä luonto että oma lompakko.